Artikkeli

Ruskeasuon varikko rakentuu ihmisten välisessä yhteistyössä

HKL:n omistuksessa on nykyään kolme raitiovaunuvarikkoa, joista uusin on 60-luvulta ja vanhimmat yli 100-vuotiaita. Tarve varikoiden uudistamiselle on siis hyvin ajankohtainen. Tarkoitus on uudistaa koko raitiovaunuvarikkokokonaisuus tämän vuosikymmenen aikana.

Ruskeasuolla on nykyisin toiminnassa bussivarikko, mutta raitiotieinfraa tullaan laajentamaan huomattavasti lähitulevaisuudessa. Tämän laajentumisen myötä tarvitaan lisää raitiovaunuja ja niille säilytys- ja kunnossapitotilaa. Tätä varten rakennetaan Ruskeasuolle HKL:n toinen kahdesta päävarikosta. Toimin itse Ruskeasuon kehittämishankkeen projektijohtajana ja samalla Ruskeasuon varikkokiinteistön toimitusjohtajana.

Projektijohtaja varmistaa tavoitteiden toteutumisen

Projektijohtajana tehtäväni on varmistaa, että hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuvat ja sopimusten mukaiset velvoitteet täyttyvät. Näin kirjoitetaan projektijohtajan tehtävänkuvaus työsopimukseen.

Oikeasti työni on ihmisten välistä kommunikaatiota, ongelmien ratkaisua, osallistamista, kannustamista, patistamista ja jatkuvaa oppimista. Rakennushanke on mitä suurimmassa määrin ihmisten välistä yhteistyötä, vaikka lopputulos on sitten betonista, raudasta ja puusta luotu rakennelma.

Projektijohtaja on rakennusprojektien prosessin ammattilainen. Tehtävänä on varmistaa, että prosessi sujuu mahdollisimman pienillä häiriöillä. Minulla ei ennen HKL:n palvelukseen tulemista ollut minkäänlaista kokemusta raitiovaunuvarikoista. Se ei kuitenkaan estä tai aiheuta suuria ongelmia varikon rakentamisen projektijohtamisessa. Samat rakennusprojektin prosessit käydään läpi, rakennutat sitten päiväkotia, terveyskeskusta taikka raitiovaunuvarikkoa.

Osallistaminen, asiantuntemuksen hankkiminen sekä oikean tiimin rakentaminen ovat avainasemassa, jotta projektijohtaja voi toimia omalta osaltaan onnistuneesti. Erityisosaamisista esimerkiksi hankintaosaaminen on avainasemassa.

Projektinjohtajan tehtävänä on luoda luottamuksen ilmapiiri

Itse tulin hankkeeseen siinä vaiheessa mukaan, kun urakoitsijat olivat laatimassa lopullisia tarjouksiaan. En tuntenut hankkeen taustoja ja auki olevia asioita. Varikko rakennetaan Ruskeasuolle, joka sijaitsee rakennetussa ympäristössä keskellä Helsinkiä. Tämä aiheuttaa jo itsessään yhteensovitus-, siirto- ja muutoshaasteita. Kaikkeen tähän tarvitaan osaava tiimi, jonka kanssa ratkotaan asia kerrallaan eteen tulleet haasteet. Tämän lisäksi tulee vielä ratkaista itse varikon suunnitteluhaasteet ja miettiä, kuinka se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla seuraavat sata vuotta raitioliikennettä.

Projektijohtajan tehtävänä ei ole suunnitella rakennusta, eikä rakentaa sitä. Tärkein tehtävä on siis seurata prossin kulkua ja keskittyä aina siihen seuraavaan prossin kulkua mahdollisti häiriötä aiheuttavaan asiaan.

Täydellisesti sopimuskokonaisuutta, jossa kaikki velvollisuudet ja vastuut olisi yksityiskohtaisesti valmiiksi sovittu, ei rakennushankkeessa ole olemassa. Sen takia projektijohtajalla on tärkeä tehtävä luoda toimintaympäristö, jossa ristiriitaisuudet voidaan mahdollisimman selkeillä pelisäännöillä ja luottamuksen ilmapiirillä ratkaista.

Projektijohtaminen on myös jatkuvaa oppimista. Jokainen hanke on yksilö ja jokaisessa hankkeissa nousee esiin omat haasteensa. Ennen Ruskeasuon hanketta en tuntenut raitiovaunuvarikoista mitään. Nyt voin sanoa, että perusosaaminen on jo hyvin hallussa. Varikon tieltä täytyy myös siirtää kaasuntankkausasema ja siihen liittyvä laitteisto. Kaasunjakelustakin on siis jo jotain tietämystä. Jatkuva oppiminen on motivaation kannalta todella tärkeä tekijä ja yksi tärkeimmistä syistä, miksi olen juuri nyt tässä tehtävässä.

Onnistuneen projektin varmistaminen

Rakennusalalla on edelleen hyvin vahvasti vastakkainasettelun kulttuuri, jota haluan itse omalla toiminnallani muuttaa yhteistoiminnallisempaan suuntaan. Tähän on haettu valtakunnallisesti ratkaisua esimerkiksi erilaisilla urakkamuodoilla ja sopimusehdoilla. On hyvä, että tätä asiaa pyritään ratkomaan sopimus- ja urakkamalleilla, mutta näen, että lopullinen muutos tapahtuu siinä vaiheessa, kun alalla vielä elävä kulttuuriimme on muuttunut.

Miten muutamme sitten hyvin syvälle juurtunutta kulttuuriamme? Huomaan välillä itsekin sortuvani tähän asiaan, varsinkin siinä vaiheessa, kun osapuolten välillä tulee ongelmia. Siirrän katseeni sopimusasiakirjoihin taikka rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin ja pidän itsepäisesti kiinni tilaajan roolissani omista oikeuksistani. Useamman kerran olen huomannut, että tämä aiheuttaa ainoastaan turhaa kitkaa ja isompia haasteita jatkossa.

Uskon, että muutos tapahtuu pienillä asioilla: olemalla avoin ja pyrkimällä ymmärtämään kaikkien osapuolten näkemystä. Auttamalla ja tukemalla yhteistyökumppania haastavissa tilanteissa. Luomalla luottamuksen ilmapiirin.

Onnistunnut projekti luodaan siis kulttuurin kautta: yhteistyö, luottamus, avoin kommunikaatio ja selkeät pelisäännöt. Siinä on mielestäni avaintekijät onnistuneeseen projektiin, ja näitä asioita pyrin korostamaan myös Ruskeasuon hankkeessa.

Jarno Köykkä
projektijohtaja, varikkohankkeet, Suuret kaupunkiraidehankkeet -yksikkö