Artikkeli

Sujuva metro- ja raitiovaunuliikenne vaatii paljon työtä ja ammattitaitoa

Matkustajalle HKL ja sen hoitama kaupunkikiskoliikenne näyttäytyy raitiovaunuina ja metrojunina. Takana on myös paljon muuta, mitä ei kyytiin hypätessä ehkä tule ajatelleeksikaan. Liikennettä ei olisi ilman kiskoja, sähkönsyöttöä, varikoita eikä laajaa tämän kaiken kunnossapitoa. Se on kokonaisuus, jossa yhden osatekijän puutteet heijastuvat myös liikenteeseen.

Vaunujen hankintaa voidaan verrata sekä hävittäjähankintaan että uuden laivan ostoon. Ensiksi mainittu on toki rahallisesti moninkertainen, mutta yhtä lailla vaunuhankinnassa painotetaan hinnan lisäksi suorituskykyä, soveltuvuutta paikallisiin olosuhteisiin, toimittajan luotettavuutta, huollettavuutta ja modifioitavuutta koko suunnitellun elinkaaren aikana.  Siinä missä lentokoneilla suunniteltu käyttöaika on 30 vuotta niin kiskokalustossa se on vielä vuosikymmenen pidempi. Toisaalta laivaa ostavan varustamon lailla vaunun ostaja voi vaatia toteutettavaksi joitain hyviksi havaitsemiaan ratkaisuja olivatpa sen sitten teknisiä tai muotoiluun liittyviä. Laivat rakennetaan kuitenkin enemmän yksittäiskappaleina siinä missä vaunuja tehdään sarjoissa hävittäjäkoneiden malliin. Yhtä kaikki, jokainen näistä hankintaprosesseista sitoo ostajan resursseja pitkään ja kestää vuosia jo ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Kalustosta pidetään hyvää huolta

Vaunujen, junien ja muiden raiteilla kulkevien koneiden neljänkymmenen vuoden elinkaaren aikana niihin joudutaan tekemään useita peruskorjauksia ja päivityksiä. Kymmenen vuoden välein ohjelmassa on perusteellinen täyskorjaus, jolloin telit ja vaunurungot tarkastetaan ja korjataan. Tällöin vaunun tekniikka päivitetään soveltuvin osin. Esimerkiksi vanhojen nivelvaunujen pidentyminen matalalattiaisella väliosalla helpotti monen huonommin liikkuvan matkustajan arkea ja oli varmasti tervetullut uudistus myös pienten lasten kanssa liikkuville. Metrojunien korjauksessa uutta on polkupyörien kuljetusmahdollisuuden parantaminen. Täyskorjauksen yhteydessä myös sisustusta saatetaan uusia niin että tuloksen huomaa satunnainenkin matkustaja.

Vaunujen, junien ja muiden raiteilla kulkevien koneiden neljänkymmenen vuoden elinkaaren aikana niihin joudutaan tekemään useita peruskorjauksia ja päivityksiä.

Toimiakseen kiskoliikenne tarvitsee kunnossa olevan turvallisen radan. Sen suunnittelussa on huomioitava mahdolliset häiriötilanteet sekä kunnossapidon vaatimukset. Tiheällä raitiotieverkolla on väistö- ja varareittejä paikallisten häiriöiden ja korjaustöiden varalta, mutta metro tarvitsee liikennekatkoksia huoltotöitä varten. Rutiinityöt, kuten siivoukset ja pienet korjaukset, voidaan hoitaa yöaikaan, mutta joskus tarvitaan pidempiä liikennekatkoksia, kun korjattavana on esimerkiksi kokonainen silta. Tavalliset matkustajajunat eivät aina edes pystyisi liikennöimään huollon aikana, sillä työt voivat vaatia virtakiskon sähkönsyötön katkaisemista. Tällöin huoltoliikenne hoidetaan varta vasten huoltotöitä varten suunnitelluilla ratakuorma-autoilla, joita saattaa päästä näkemään joskus yöaikaan avoradan varrella. Muutoin ne pysyttelevät visusti poissa ohikulkijoiden silmistä.

päivittäistä huolenpitoa

Raitiotien rakennuksen ja kiskojen vaihdon kaltaisen suurimittaisen työn ohella rataa pidetään kunnossa myös päivittäin. Harva ehkä tulee ajatelleeksi, että myös kiskopyöräkalustolla voi olla liukkausongelmia. Sellaisia ei kuitenkaan ole talvella jäätymisen takia kuten kumipyörillä, vaan putoavista lehdistä ja muusta kiskoille tulevasta epäpuhtauksista johtuen erityisesti syksyisin. Kaikenlainen kiskon ja pyörän väliin murskautuva orgaaninen aines toimii, kuten rasva koneessa – se voitelee tehokkaasti. Tällaista liukkautta torjutaan säännöllisellä kiskon ajopinnan hionnalla, jota voidaan tehdä normaalin linjaliikenteen välissä ajavilla monitoimityövaunuilla. Samoja työvaunuja, joita Helsingissä kutsutaan banaaneiksi niiden värityksen takia, käytetään talvella lumen harjaukseen, kiskonurien puhdistukseen ja ajolangan huurteenpoistoon.

Onnettomuustapauksissa paikalle tarvitaan raivauskalustoa. HKL:n oma raivausauto kikkamiehineen pystyy hoitaman suuren osan tapauksista, mutta isompien vahinkojen kohdalla voidaan turvautua myös pelastuslaitokseen.

Kaiken kaikkiaan HKL:n tarjoamat työtehtävät ovat huomattavan monipuolisia. Tehtävät linkittyvät toisiinsa, joten aina on mahdollisuus avartaa omaa tietämystään. Uutta voi oppia samassakin talossa.

Terhi Ruokolainen
projektipäällikkö, kalustoprojektit